Tapparalle olisi käyttöä jo Oulussakin
Kuntien valtuustot päättävät syksyn kuluessa tulevan vuoden talousarvioista. Päätökset määrittävät sen, miten rahaa eri palveluihin käytetään ja kuinka raskaalla kädellä kuntalaisia rokotetaan verojen ja palvelumaksujen muodossa. Yhä useampi valtuusto käsittelee, hyväksyy ja lopulta valvoo tukevasti tappiollisia budjetteja ylläpitäen jääräpäisesti palveluita, joihin ei enää ole varaa. Samalla rikotaan kuntalain 13 luvun 110 pykälää, joka toteaa, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.
Oulu ei ole tässä asiassa poikkeus vaan paremminkin varoittava esimerkki. Valtuutetuille talousarvioseminaarissa 17.5.2016 esitetyissä alustavissa luvuissa vuoden 2017 lisävelan tarpeeksi kerrottiin 84,2 M€. Luku on helpompi hahmottaa, kun pohtii sen olevan 230 000 eur vuoden joka ikinen päivä. Jätin talousarvioseminaarin jälkeen vuoden 2017 talousarviota koskevan aloitteen, jossa vaadin kaupunginjohtoa sekä muita tuloista ja kuluista vastuussa olevia virkamiehiä mukauttamaan yksiköidensä kulut sekä investoinnit samaan suhteeseen ennustettujen tulojen kanssa siten, että kaupungin talousarvio vuodelta 2017 saadaan tasapainoon.
Onkin mielenkiintoista nähdä, tuodaanko valtuustolle kuntalaista huolimatta esitys, joka velkaannuttaa kaupunkia myös jatkossa. Vastaus ei voi olla enää, että iso laiva kääntyy hitaasti tai kuinka ei voi tehdä äkkipikaisia toimenpiteitä. Vuosien hyssyttelyn jälkeen ollaan tilanteessa, jossa on pakko tehdä myös vaikeita päätöksiä, vaikka kuinka olisi kuntavaalit lähellä. Tarvitaan rohkeutta pistää homma raiteilleen.
Mitä sitten asian eteen voitaisiin tehdä?
Viimeisin Oulun taloutta merkittävästi horjuttanut päätös koskee kouluverkkoa. Sadan miljoonan lisäeuron kustannukset ovat aiheuttaneet niiden puolesta valtuustossa äänestäneiden parissakin huolestumista. Useammasta suunnasta onkin jo kuiskuteltu, että kestämätön päätös tulisi kumota – mutta vasta kuntavaalien jälkeen. Asia on mielestäni oikea, mutta toteutus väärä. Äänestäjien kosiskelu ja oman paikan turvaaminen eivät mielestäni voi ohjata vastuullisen valtuutetun toimintaa. Pitää olla kanttia tehdä päätöksiä myös ennen vaaleja.
Syytä olisi myös päättää, mitkä ovat tehtäviä, jotka kaupungin tulee hoitaa itse ja mitkä voidaan kilpailuttaa? Kuuluuko kaupungin vastata esimerkiksi kiinteistö-, logistiikka- ateria- tai puhtaanapito palveluista omana tuotantona, mikäli kilpailutuksen kautta yksityiset yritykset tuottavat vastaavat palvelut edullisemmin? Mielestäni esim. sekä Tekli että Serviisi voitaisiin myydä ja palvelut kilpailuttaa sellaisina osakokonaisuuksina, että myös pienemmät paikalliset yritykset kykenisivät ottamaan osaa kilpailutukseen.
Kolmantena esimerkkinä voi nostaa esiin Oulun Kokoomuksenkin esiin tuoman henkilöstösuunnitelman tarpeen vuoden 2017 loppuun päättyvän irtisanomissuojan jälkeen.
Mielestäni palvelut, jotka kunnille sote-uudistuksen jälkeen jäävät, tulee pystyä toteuttamaan nykyistä huomattavasti kevyemmällä rakenteella kuin tällä hetkellä. Tämän lisäksi jo 2017 tarvitaan merkittäviä säästöjä henkilöstömenoista. Sopeutetaan lomautusten sekä eläköitymisten kautta jo tulevana vuonna rakenteita siihen malliin, jolla eletään vuoden 2017 jälkeen. Esimerkiksi 10 % säästöt henkilöstökuluista tarkoittaisivat noin 50 M€ vuotuista säätöä.
Pelkkä juustohöylällä rapsuttelu ei enää riitä, vaan nyt on kirveelle töitä!
9.9.2016