Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus; Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksiin on tartuttava nyt

Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus; Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksiin on tartuttava nyt

Maailmassa tapahtuvat muutokset ja erilaisen osaamisen tarpeet koskettavat välttämättä myös meitä suomalaisia. Monet perinteiset teollisuudenalat ja uudenteknologian yritykset ovat maailmanmarkkinoiden puristuksessa joutuneet ahtaalle. Vientivetoisessa maassa tämä aiheuttaa tulevaisuudessa merkittäviä haasteita. Miten luodaan tilanne, jossa, suomalainen työ, osaaminen, innovaatiot ja koulutus parhaiten palvelevat koko yhteiskuntaa ja luovat jatkossakin vaurautta kaikille meille?

Suomalaisen koulutusjärjestelmän erinomaisia saavutuksia voidaan etenkin korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason perusteella pitää hyvinä. Toisaalta peruskoulujärjestelmä antaa kaikille tasapuoliset ja tasa-arvoiset lähtökohdat opintielle. On kuitenkin hyvä tarkastella koulutukseen ja osaamiseen liittyviä kysymyksiä myös tulevaisuuden tarpeita peilaten ja tarpeen vaatiessa kriittisestikin. Esimerkkinä tästä voidaan ottaa oppisopimuskoulutus, joka on noussut voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Valitettavan usein ideologiset ja periaatteelliset näkökohdat nousevat faktoihin perustuvan keskustelun ja harkinnan edelle.

Kyse on ammattitaitoisesta työvoimasta

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ei ratkaista katsomalla peruutuspeiliin, ei murentamalla hyviä ja toimivia tapoja tai kopioimalla jonkun toisen maan ratkaisuja. Meidän täytyy löytää oma polkumme. Suomalaisen hyvinvoinnin tulevaisuudessa ja kasvattamisessa ratkaisevassa roolissa on osaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut työvoima. On myös huomattava miten, ja mihin tämä osaaminen sijoittuu. Itseisarvona ei voi olla korkeakoulutettujen tietty hallinnollisella määräyksellä annettu prosentti, vaan koulutustarjonnan täytyy vastata yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Parhaimmillaan jokaisen nuoren elämä soljuu sujuvasti. Peruskoulun jälkeen opintie jatkuu viipymättä ja jokainen löytää itselleen sopivan polun. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan merkittävän osan kohdalla toteudu. Toisaalta jokaisen ihmisen elämässä tulee muutoksia, joiden vuoksi uuden ammatin ja pätevyyden hankkiminen on välttämätöntä. Myös tilanne, jossa nykyinen työ loppuu jopa melko yllättäen, työntekijä joutuu tekemään harkintoja tulevaisuutensa suhteen. Monilla on pitkän uran aikana jo saattanut kypsyä ajatus opintojen jatkamisesta tai alan vaihtamisesta. Uran vaihto voi olla myös edellytys työllistymiselle, jos oman alan tilanne on heikko.

Näissä tilanteissa oppisopimuskoulutus on erinomainen vaihtoehto. Osaamisen parantaminen ja uuden oman, mielekkään, osaamisalan löytäminen tapahtuu parhaiten työnteon yhteydessä. Käytännönläheinen, kannustava työllistyminen oppisopimuksen kautta avaa huomattavasti tehokkaamman väylän pysyvään työllisyyteen kuin hajanaiset työmarkkinatoimenpiteet ja kurssitukset.

Muutos avaa mahdollisuuden

Pohjois-Pohjanmaa, ja Oulun seutu, ovat viimeisten vuosien aikana käyneet läpi voimakkaan myllerryksen. Elinvoimaa, osaamista ja tahtoa kuitenkin löytyy. Räätälöityjen koulutuksien järjestäminen, uusien linjojen perustaminen ja uusien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen on tarpeen. On tärkeää, että työpaikkansa menettäneet pääsisivät nopeasti kiinni uusiin suunnitelmiin ja elämässään eteenpäin, eikä kukaan ainakaan syrjäytyisi näiden muutosten jälkeen. Opiskelu, ammattitaidon ylläpito ja uusien taitojen hankkiminen on monen haaveena.

Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelma kuristaa oppisopimuskoulutusta ja elvytyslisiin liittyviä lisäkoulutuspaikkoja jopa 40% nykyisestä tasosta ei ole kehitystä ja hyvinvointia lisäävää toimintaa. Koulutusvalintojen monipuolisuus ja saavutettavuus yhdistettynä työelämän tarpeisiin on parempi ja tehokkaampi keino edistää työllisyyttä ja ihmisten arjen hyvinvointia. Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja Tomi Kaismo pitää opetusministeriön suunnitelmia kummallisina. ”Jo vuosien 2011-2016 varalle laadittu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma  lataa kovia paineita nimenomaan ammattitaitoisen työvoiman ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittämiseen. On vaikea nähdä miten   opintopolkujen kaventaminen edesauttaa työllisyyskehitystä etenkin maakuntien haasteellisessa ympäristössä” Kaismo toteaa.      

Esitämme että pohjois-pohjanmaalla aloitetaan osana hallituksen antamaa äkillisen rakennemuutoksen alueen toimenpiteitä oppisopimusjärjestelmän pilottihanke. Sen keskeisinä tavoitteina tulee olla nykyisen oppisopimusjärjestelmän toimivien osien perustalle kehittyvä uusi, joustavampi järjestelmä. Pilottihankkeen keskeisenä tavoitteena voidaan nostaa esiin etenkin pienten ja keskisuurten sekä kasvuyritysten työllistämismahdollisuuksia parantava yrityksen työllistämisvelvollisuuden muuttaminen hallitusti oppilaitoksen koulutusvelvollisuudeksi. ”Lienee itsestään selvää, että jokainen nuori tai aiemman ammattinsa menettänyt yksilö on arvokas osa yhteiskuntaa” Kaismo toteaa. Ehdottamamme pilotti antaisi mahdollisuuden kokeilla joustavampaa, uudenlaista tapaa saada kaikki ihmiset työmarkkinoiden piiriin ja pois nykyjärjestelmän osittain lamaannuttavastakin tukien ja pätkäkoulutusten oravanpyörästä” jatkaa Kaismo.  

Sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen yhteistyö oppisopimuskoulutushankeen osana antaa mahdollisuuden tarkastella laajemmin kokonaisvaltaista positiivista työllisyyskehitystä. Työmarkkinoiden joustavuuden ja työntekijälähtöisyyden kautta syntyvä mahdollisuuksien vuoksi palvelee koko yhteiskuntaa. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää Saksaa, jossa 2000-luvun alun vaikea nuorisotyöttömyys nujerrettiin juuri oppisopimuskoulutusta kehittämällä.

Pilottiprojektin toteuttamisessa ELY-keskuksen, oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö on ratkaisevassa roolissa. On pyrittävä yhden luukun palvelumalliin, jossa asiakas saa tarvitsemansa palvelun kerralla. Nykyjärjestelmän ongelmakohtana näkyy useiden eri tukijärjestelmien ja virastojen osin päällekkäiset ja kilpailevat toimenpiteet. Niiden seurauksena opiskelu tai työskentely ei usein ole mahdollista taloudellisten rajoitteiden vuoksi. Oppisopimuskoulutusta kehittämällä tätäkin ongelmaa voidaan tarkastella uudesta näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen, Suomen yrittäjien varapuheenjohtaja Jorma Kortesoja toteaa pilottihankkeen olevan mahdollisuus löytää uusi tapa saada ihmiset kiinni työelämään. ”On tärkeää ymmärtää että oppisopimuskoulutuksen kautta yksilö voi löytää oma polkunsa. On kuitenkin tärkeää erottaa koulutusvastuu työllistämisvastuusta. Ellei valittu ala jostain syystä sovellu opiskelijalle, on systeemin mahdollistettava joustava uudelleen harkinta ja annettava mahdollisuus siirtyä soveltuvampiin tehtäviin” linjaa Kortesoja.  

Yhteinen etu on tahdosta kiinni

Avoin yhteiskunta, joka luottaa yksilöön ja antaa hänen kantaa vastuuta itsestään tuottaa parhaan tuloksen. Usein tällaisen yhteiskunnan jäsen haluaa myös osallistua aktiivisesti sen toimintaan ja kannustaa myös muita toiminaan samoin. Äkillisen rakennemuutoksen alueellemme tuomat eurot ja toimenpiteet eivät saa jäädä uuden holhoussysteemin rakentamisen syövereihin. On katsottava rohkeasti kohti tulevaisuutta ja uskallettava viedä asioita eteenpäin.

On selvää että tulevaisuus on kiinni uskosta, tahdosta ja taidoista. Pohjois-Pohjanmaa on erinomainen alusta koettaa uusia, rohkeita avauksia. Alueen vaikea nuorisotyöttömyys ja nyt varmistuneet työpaikkojen vähennykset vaikuttavat radikaalisti tulevaisuudennäkymiin. On siis otettava rohkeasti askeleita tulevaisuuteen. Oppisopimuskoulutuksen kehityshanke on yksi sellainen.

13.9.2012