Paljon puhutun Nato-option arvo

Ukrainan tilanne ja tulevat vaalit ovat herättäneet Suomessa jälleen keskustelun Natosta. Osa puoluejohtajista sekä eduskuntavaaliehdokkaista on oppinut toistamaan mantraa siitä, että Suomen tulee säilyttää niin sanottu Nato-optio. 

Kyseinen termi kuulostaa varmasti hienolta, mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa ja mitä arvoa sillä kriisin tullessa on Suomelle? 

Wikipedia toteaa termistä näin: Nato-optio on Suomen turvallisuuspolitiikkaan liittyvä puolustuspolitiikan termi, millä tarkoitetaan sitä, että Suomi ei välittömästi hae sotilasliitto Naton jäsenyyttä, mutta pitää avoinna mahdollisuuden hakea jäsenyyttä, mikäli olosuhteet muuttuvat.

Todellisuudessa termi Nato-optio on siis politikkojen kehittelemä termi, jolla kuvitellaan lisättävän turvallisuutta. Todellisuudessa kyse on vain siitä, että Suomi on yksipuolisesti päättänyt, että se ei pysyvästi pois sulje mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä. Jos haluttaisiin, että optiolla olisi jotain arvoa, tulisi myös toisen osapuolen eli tässä tapauksessa Naton olla sitoutunut option ehtoihin. Onkin perusteltua kysyä, että ottaako Nato Suomen joukkoonsa kriisin eskaloituessa? Tohdin väittää, että ei todellakaan, vaan silloin joudumme tulemaan toimeen omillamme.

Olisiko syytä ottaa pää pois pensaasta ja rohkeasti kuunnella kokeneempia, jotka todella tietävät mitä Suomen puolustaminen vaatii? Apu-lehti kirjoitti alkuvuodesta itsenäisyyspäivän juhlissa koko kansan aiheesta hurmanneen veteraani Hannes Hynösen haastattelussa seuraavasti: Suomen kansan laajaan tietoisuuteen itsenäisyyspäivänä runsas kuukausi sitten noussut sotaveteraani Hannes Hynönen haluaa, että Suomi liittyisi läntiseen sotilasliitto Natoon. -Päätäni ei hevin käännetä. Niinpä Suomen tulisi liittyä Natoon, totesi Hynönen 

Mielestäni tulevaan hallitusohjelmaan tulisi kirjata, että Suomi tekee tulevan eduskuntakauden aikana selvityksen Naton hyödyistä, haitoista, kustannuksista ja muista asiaan liittyvistä seikoista. Tämän selvityksen tulosten päätöksellä tehtäisiin päätös kansanäänestyksen järjestämisestä.

Asian osalta ei ole syytä kiihkoilla, mutta ei myöskään jänistää. Selvitetään faktat ja annetaan kansan päättää, jonka mukaan edetään. Näin toimimalla saadaan asiaan selvä kanta ja voidaan lopettaa höpinä optiosta, joka on Suomen itse kehittämä illuusio.

Paras tae omalle turvallisuudellemme on kuitenkin selvityksistä riippumatta huolehtiminen omasta puolustuskyvystä ja ystävälliset ja selkeät suhteet naapureihin ilman mitään harhaluuloja. Turvallisuusasioita ei kannata ripustaa toiveiden varaan.

Lisää kirjoituksiani Kalevan blogistani:

http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/ajankohtaisia-ajatuksia/154/

18.4.2015