Edessä on kipeitä, mutta välttämättömiä säästöjä – säästölistat julki!

Huhtikuussa valittava eduskunta on kovien päätösten edessä. On päätettävä jatketaanko velaksi elämistä vai löytyykö päättäjiltä rohkeutta tehdä päätökset, joilla velkaantuminen katkaistaan.

Itse en näe tässä kuin yhden vaihtoehdon. Mielestäni ei ole oikein, että meidän ikäluokkamme elää yli varojen ajaen talouden ahdinkoon, jonka maksumiehiksi ja -naisiksi tulevat sukupolvet joutuvat. Näin tapahtui Kreikassa ja sen surulliset seuraukset ovat meidän kaikkien tiedossa.

Nostettaessa esiin säästökeinoja kuulee monesti vastauksen, että nyt ei kannata hätiköidä, kun iso laiva kääntyy hitaasti. Jos yritystä johdettaisiin tähän tahtiin, laiva olisi jo uponnut. Toinen hyvin yleinen vastaus on, että tämä päätös ei tunnu oikein hyvältä. No mikäpä sellainen säästö tai palveluiden karsiminen olisi, joka tuntuisi hyvältä? Valitettavasti ollaan tilanteessa, jossa ikävätkin päätökset ovat välttämättömiä toteuttaa. On rehellistä sanoa ääneen, että joistain saavutetuista eduista joudutaan tinkimään. 

Osan mielestä velkaantuminen tulee saada katkaistua, mutta toiveena olisi, että säästöt eivät tulisi kovin lähelle itseä. Monesti kuulee vahvoja puheenvuoroja, että talous on saatava kuntoon, mutta säästöt eivät saa kohdistua esimerkiksi siihen, tähän tai tuohon ryhmään kuntalaisista. Vastauksena kuulee, että säästöt tulisi saada aikaiseksi jostakin muualta. Niin valitettavaa kuin onkin, niin sitä jotain muuta ei juurikaan ole. Käytännössä palveluiden karsimiset tai muut säästöt koskettavat aina jollain tavalla ihmisiä. Onkin rehellistä sanoa ääneen myös se, että tulevat leikkaukset koskettavat hyvin todennäköisesti meitä kaikkia.

Vaikka vyötä kiristämällä ja jatkuvilla leikkauksilla ei maailma rakennu, antavat kohdennetut leikkaukset ja rakenteiden uudistukset liikkumavaraa siihen, että käänne saadaan aikaan. Loistavana esimerkkinä tästä on Irlanti, jossa muutamassa vuodessa saatiin aikaan siirtymä epätoivosta toivoon. Tämä vaati sen, että tehtiin kunnon korjaus. Samanlaisen korjauksen tarpeessa myös Suomi on tällä hetkellä.

Mielestäni pitää olla rohkeutta kertoa konkreettiset ehdotukset siitä, mitä tulisi tehdä, jotta velkaantuminen saadaan katkaistua.

Haluan omalta osaltani avata keskustelua siitä, miten velkaantumista saataisiin hillittyä, kertomalla oman näkemykseni asiaan. 

Ettei tulevaisuus olisi pelkkää vyön kiristämistä, tulen seuraavassa kirjoituksessani nostamaan esiin ideoita, miten yrittäjyyttä ja työntekoa voitaisiin tehdä palkitsevammaksi sekä purkaa yrittäjyyden esteitä.

Lista säästöiksi:

Ammattiyhdistysjärjestöjen jäsenmaksujen nykyisen kaltainen verovähennysoikeus pois. Vaikutus: Verotulot kasvavat.

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kesto 500 päivästä 250 päivään.

Indeksikorotusten jäähdyttäminen vaalikauden ajaksi. Säästö 1,5-2 miljardia euroa vaalikauden aikana.

Julkisen sektorin työntekijöiden lomaoikeuden lyhentäminen samalle tasolle yksityisen sektorin kanssa, ns. tuplalomakäytännön purku. Säästö 1-2 miljardia euroa riippuen toteutuksen laajuudesta.

Karenssiaikojen pidentäminen sekä kaikkien sosiaalietuuksien maksamisen lopettaminen karenssiajan ajaksi, mikäli työnhakija kieltäytyy perusteettomasti vastaanottamasta tarjottua työtä tai opiskelupaikkaa. Jos on vara kieltäytyä tarjotusta työstä ilman perusteltua syytä, on myös vara tulla toimeen ilman valtion maksamaa tukea.

Kehitysapuun marginaalinen leikkaus vaalikauden ajaksi johtuen heikosta taloustilanteesta. Säästö 400 M€ vaalikauden aikana.

Kuntatyöntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuojan purkaminen.

Kuntien hallinnon keventäminen; 6 hallintokerrosta on liikaa mm. opetustoimessa.

Kuntien oman tuotannon, kuten esim. sosiaali- ja terveyspalveluiden vapauttaminen kilpailulle.  

Laittomien lakkojen sakot aiheutetun vahingon suuruiseksi.

Perusteettomien valitusten sanktioiminen mm. kaavoituksessa.

Sosiaaliturva vastikkeelliseksi terveille työikäisille. Sairaat, lapset ja vanhukset tulee hoitaa ja huolehtia kuten ennenkin, mutta terveille työkykyisille ihmisille ei tule maksaa vastikkeetonta tukea. Tämä ei tarkoita sitä, että peruspäivärahaa tai muuta etuutta vasten täytyy tehdä täyspäiväisesti töitä, vaan tulee löytää malli, jolla nämä henkilöt saadaan tekemään töitä yhteiskunnan eteen esim. pari tuntia päivässä tai yhdestä kahteen päivään viikossa. Väitteet siitä, että tämän kaltainen osallistuminen vaikkapa vanhusten ulkoiluttamiseen vanhainkodeissa, lisäkäsiparien mukaan saaminen esim. päiväkodeissa ym. estäisi työttömän mahdollisuudet hakea töitä, eivät ole uskottavia. Pari tuntia päivässä yhteiskunnan eteen sosiaaliturvaa vastaan antaa vielä mahdollisuuden täyttää työhakemuksia kuusi tuntia päivässä ja sittenkään ei ole käytetty ns. vapaa-aikaa.  

Ylen kulujen karsiminen.

2.3.2015