Edelleen, mistä rahat?

Kirjoitin Kalevassa 28.5.2013 otsikolla Mistä rahat parannettuun malliin? Vastausta ei löytynyt ainakaan Kalevassa ilmestyneistä vastineista. Kun Kaupungin heikosta taloustilanteesta huolimatta menoja ollaan joukkoliikennejaoston päätöksellä kasvattamassa miljoonilla euroilla per vuosi, kysyn uudelleen kuluja kasvattavalta nelikolta Hanna Sarkkinen (vas.), Jari-Pekka Teurajärvi (ps.), Raine Pernu (sd.) ja Otto Simola (vihr.) konkreettisia euromääräisiä esityksiä esitettyjen ympäripyöreyksien sijaan siitä, mistä menoista karsitaan, jotta lisämiljoonat voidaan asiaan osoittaa?  

Kyllä neulankin voi hyvällä tuurilla uskoa löytyvän heinäsuovasta. Omassa vastineessaan (Kaleva 2.6.2013) SDP:n Pernu näyttää vilpittömästi näin uskovan todessaan että: ”Miljardiluokan budjetilla operoivan Oulun kaupungin kassasta se löytyy, jos on aitoa halua sitä etsiä.” Yhteisessä vastineessaan (Kaleva 30.5.2013) Sarkkinen, Teurajärvi, Pernu ja Simola esittävät, että raha löytyy järkeistämällä kaupungin tilankäyttöä, luopumalla turhasta byrokratiasta ja hankkeista sekä korottamalla kunnallisveroa.

Maanantaina 3.6. allekirjoitetussa valtuustosopimuksessa kaikki ryhmät ovat sitoutuneet laajalla keinovalikoimalla tasapainottamaan huolestuttavaa vauhtia velkaantuvan Oulun taloustilannetta. Valtuustosopimuksen mukaan verojen ja taksojen korotuksia tai omaisuuden myynnistä saatavia tuloja ei kuitenkaan ole mahdollisia käyttää esimerkiksi joukkoliikenteen rahoittamiseen. Byrokratian karsiminen lienee haastavaa, koska henkilöstöetujärjestöt johtajiensa suulla ovat ilmoittaneet, etteivät ole valmiita neuvottelemaan edes vapaaehtoisista toimista. Myöskään toimintamenojen kasvattaminen investointien kustannuksella ei valtuustosopimuksen mukaan ole mahdollista. Millä ajattelitte siis karsimisen aloittaa?

On mielenkiintoista seurata miten juuri allekirjoitettua valtuustosopimusta jatkossa noudatetaan ja kunnioitetaan? Omien poliittisten tavoitteiden läpiajaminen pelaamalla kaksilla korteilla on mielestäni vastenmielinen tapa tehdä politiikkaa. Joko valtuustosopimus sitoo kaikkia ryhmiä kaikissa tilanteissa tai sitten se ei sido ketään missään tilanteessa. Välitilaa tai harmaata aluetta ei tässä ole. Sopimuksen on oltava kaikille sama.

Edellisessä kirjoituksessani kannan huolta siitä, että Oulua ei ajeta Kreikan tielle. Vastineessaan edellä mainittu nelikko toteaa huoleeni ”Kreikka on kuitenkin opettanut, että laskusuhdanteessa liika säästäminen syö tulevan menestyksen eväät.” Kommentti kuulostaa siltä, että perussuomalaisilla on tapahtunut perusteellinen peruspoliittinen  takinkäännös Kreikka-linjassaan. Perussuomalaisten Teurajärven kantaessa liikuttavasti huolta siitä, että Kreikkaa on tukistettu liikaa! Mihin ovat jääneet vaatimukset huolettomasti velkaantuneiden valtioiden vastuunkannosta ja vyön kiristämisestä?

Pernu toteaa kirjoituksessaan, että kyse on arvoista. Tästä olen täysin samaa mieltä, että kyse on todellakin arvoista. Omiin arvoihini kuuluu, että kaupunkia ei ajeta konkurssiin tai ei edes polvilleen holtittomalla kulujen lisäyksellä. Toivoisin, että myös muut jakavat tämän näkemyksen kanssani. Tulevaisuudessa nykyisiä päättäjiä arvioidaan tekojen eikä lupausten mukaan. Nyt mitataan tahtotilaa yhteisen  valtuustosopimuksen pitävyyteen.

Tomi Kaismo

Kaupunginvaltuutettu (Kok)

Oulu

7.6.2013