Yrittäjyyteen perehdyttävä kymppiluokka

Tulevaisuuden työpaikat tulevat syntymään entistä useammin yksityiselle puolelle. Tämän johdosta yrittäjyyden merkitys tulee korostumaan jatkossa entistä enemmän. Jatkossa yhä useampi nuori tulee saada perehdytettyä entistä paremmin siihen, mitä yrittäjyys on.

Yhtenä keinona ohjata nuoria, joiden tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole peruskoulun yhdeksännen luokan lopulla konkretisoituneet yrittäjyyden pariin, on palauttaa Ouluun vuosituhannen alussa toiminut perusopetuksen lisäluokka Yrittäjyyskymppi. Vuonna 2001 alkaneessa hankkeessa olivat mukana Oulun kaupungin opetusviraston lisäksi Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, kauppaoppilaitos sekä työpaikkakoulutuspalvelut.

Kokemuksesta tuolloin raportin kirjoittanut Pasi Kinnunen, nykyinen oululainen yrittäjä, jonka yritys tuottaa taloushallinto-, koulutus- ja kehittämispalveluita sekä työllistää merkittävällä tavalla kuvailee projektia mm. seuraavalla tavalla:

Yrittäjyyskympin ensisijaisena tavoitteena oli oppilaiden sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen, saada oppilaat motivoitumaan opiskeluun, tukea ammatinvalintaa sekä antaa tavanomaista laajempi kuva yrittäjyydestä ja työelämästä. Tavoitteiden saavuttamiseksi kymppiluokan alussa oppilaille laadittiin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon kirjattiin oppilaan opinto-ohjelma, valinnaisaineet ja henkilökohtaiset tavoitteet.

Oppilailla oli normaalin kouluopiskelun lisäksi kaksi opintoviikkoa yrittäjyystietoutta Oulun kauppaoppilaitoksella, jolloin oppilaat pääsivät suorittamaan toisen asteen kaupallisia opintoja.

Oppilaiden viikkorytmiin kuului myös yksi päivä viikossa työelämätietoutta (TET) läpi lukuvuoden, jolloin he olivat töissä jonkin työnantajan palveluksessa. Näin oppilaat pääsivät näkemään pitkän ajan kuluessa yrityksen ja yrittäjän elämää sekä osallistumaan säännöllisesti työntekoon. Työnteko oli tavoitteellista, jonka avuksi laadittiin kymppiluokan alussa henkilökohtainen työssäoppimisen suunnitelma.

Yrittäjyys oli integroituna kaikkiin oppiaineisiin läpileikkaavana teemana, toisin kuin perinteisesti, jolloin yrittäjyyttä on opetettu lähinnä yhteiskuntaopin tunneilla. Oppilaiden työelämän kokemukset integroitiin vastaavasti kouluopetukseen mm. siten, että jokainen oppilas teki yritysesittelyn eli esitteli oman työharjoittelupaikkansa, kertoi yrityksestä ja työstä siellä sekä laati aiheesta myös kirjallisen raportin. Lisäksi oppilaat laativat työhakemuksia ja ansioluetteloita sekä harjoittelivat työhaastattelutilanteita. Vuonna 2001 aloittaneista yrittäjyyskympin 22 oppilaasta 21 sai korotettua arvosanojaan ja joillakin keskiarvo nousi jopa yli kokonaisella numerolla. Kaikki pääsivät myös opiskelemaan kymppiluokan jälkeen, useat ensisijaisen hakutoiveen oppilaitokseen.

Voisikin todeta, että tuosta käy ilmi melko vahvat näytöt projektin toimivuudesta.

Oulussa kymppiluokilla annetaan tälläkin hetkellä yrittäjyyskasvatusta, yrittäjyyteen opastamista sekä tehdään yritysvierailuja. Tämä on hyvä alku. Tästä huolimatta näkisin, että yrittäjyyteen suuntautumiseen tulee satsata entistä enemmän. Kuten jo alussa totesin tulevaisuuden työpaikat tulevat jatkossa löytymään entistä enemmän yksityiseltä sektorilta ja pienyrityksistä. Lisäksi tämän kaltaisella hankkeella ennalta ehkäistään syrjäytymistä, kun saadaan nuori, jolla on päämäärät avoinna, innostumaan yrittäjyydestä.

Tulen jättämään ensi maanantain 3.4. valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa esitän, että Ouluun perustetaan vastaavanlainen yrittäjyyskymppiprojekti, jossa yrittäjyys integroidaan kymppiluokan opetussuunnitelmaan yhtä vahvasti mitä Pohjankartanon yläasteella 2001 tehtiin.

Linkki Pasi Kinnusen, FM tekemään Opetushallituksen raporttiin: http://www.edu.fi/download/122174_voiko_yrittajaksi_kouluttaa_P._Kinnunen.pdf

3.4.2017